Onko vaikuttamistyö siirtynyt spontaaneihin epämuodollisiin yhteisöihin? Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Marju Silander puhuu organisoidun taustajoukon merkityksestä ja odottaa digitalisaation muuttavan myös järjestöjen arkea.
Kaikki tuntuu nykyään käyvän niin helposti. Perustetaan Facebookiin ryhmä tai tapahtuma, ja Kansalaistori on parin päivän päästä täynnä ihmisiä. Suuretkin ihmisjoukot lähtevät liikkeelle, kun asia koetaan riittävän tärkeäksi. Kenen tahansa on ollut helppo osallistua.
Kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja saada äänensä kuuluviin ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Yhteisölliselle tekemiselle ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiselle tuntuu olevan suorastaan huutava kiinnostus ja tarve.
Samanaikaisesti järjestöt ja yhdistykset painivat jäsenhankinnan ja yhteisöviestinnän parissa. Miten tehdä juuri meidän asiaamme tunnetuksi? Miten tavoittaa nykyisiä ja uusia jäseniä pirstaloituneessa mediaympäristössä? Miten motivoida ihmisiä käyttämään vapaa-aikaansa yhdistystoimintaan?
Järjestöissä voidaan muuttaa maailmaa
Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Marju Silander on nähnyt järjestöelämää sen kaikilla tasoilla vuodesta 1998 lähtien. Silander on ollut mukana mm. vanhempainyhdistyksissä, vammaisjärjestöissä, politiikassa ja yrittäjäjärjestöissä. Tänäkin vuonna hän maksaa jäsenmaksuja 15 eri yhdistykseen.
“Epäkohtien ilmi tuominen voi hyvinkin tapahtua spontaanien sosiaalisen median verkostojen kautta. Varsinaiseen vaikuttamistyöhön tarvitaan edelleen järjestö, jokin järjestäytynyt taustajoukko, jolloin asia ei kumpua vain yhdestä ihmisestä”, Silander toteaa.
Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta ja ns. vauvalaskusta eli vanhempainvapaista aiheutuvien kulujen tasaamisesta on keskusteltu eri foorumeissa paljon. Näiden epäkohtien korjaamiseksi tehdään Yrittäjänaisissa pitkäjänteistä työtä.
Yrittäjänaiset raivaavat hallinnolta tilaa oikeille asioille
Marju Silander toivoo digitalisaation tuovan apua myös järjestötyön arjen haasteisiin. Siksi yhdistyksessä päätettiin lähteä mukaan Membookin pilottiasiakkaaksi. Uutta jäsenrekisteripalvelua otetaan parhaillaan käyttöön. Uudistuksella tavoitellaan paitsi entistä helpompaa jäsenrekisterin ylläpitoa myös lisää työkaluja, tekijöitä ja aikaa itse yhdistyksen ydintoimintaan.
“Ihmisiä on vaikea saada mukaan yhdistysten vastuutehtäviin, koska hallintohommia pelätään. Olen todella innostunut Membookista, koska toivon että pääsemme sen avulla eroon nykyisestä hallinnollisesta taakasta. Silloin meille jää niin toimistolla kuin kentällä enemmän aikaa työn sisältöön. Tavoitteemme on, että jäsenten välinen vuorovaikutus keskittyisi kokonaan Membookiin ja että sen avulla saisimme myös lisää ihmisiä mukaan toimintaan”, Silander kertoo.
Osallistumisesta sitoutumiseen
Toinen ajankohtainen asia Yrittäjänaisten agendalla liittyy työnteon murrokseen. Yhdistyksessä halutaan herättää lainsäätäjät todellisuuteen, jossa syntyy koko ajan uusia tapoja tehdä töitä. Työelämässä ei olla enää yksiselitteisesti joko palkansaajia tai yrittäjä vaan voidaan olla montaa asiaa yhtäaikaa.
Facebook-tapahtumaan liittyminen, tykkääminen ja päivän marssille lähteminen käy helposti. Kaikkea tätä tarvitaan, mutta se ei vielä riitä. Lakimuutosten aikaansaaminen vaatii aikaa, osaamista ja organisoitunutta tekemistä.
Osallistumisen kynnys on jo nyt matala, jopa vain parin klikkauksen korkuinen. Seuraava askel on tehdä myös työhön sitoutumisesta ja sen organisoimisesta helpompaa. Siihen tarvitaan järjestöjä.
