Vapaaehtoistyössä karttuu monenlaista osaamista, josta on hyötyä muuallakin. Järjestötyössä oppiminen on usein hiljalleen kertyvää tekemällä oppimista, joka saattaa jäädä tunnistamatta ja tunnustamatta. Monissa järjestöissä on havahduttu muutoksen tarpeeseen: osaamisen tunnustamisella on suuri merkitys sekä järjestöille että yksittäisille jäsenille. Digitaaliset osaamismerkit ovat tähän oivallinen keino.
Siis mitkä?
“Digitaalinen osaamismerkki on verkossa oleva todiste osaamisesta. Merkki sisältää aina kuvauksen ja metadataa, josta käy ilmi, kuka merkin on myöntänyt ja mistä ansioista. Osaamismerkki on helppo liittää some-profiiliin, ansioluetteloon tai työhakemukseen. Myös oppilaitokset voivat myöntää digitaalisen merkin virallisen todistuksen ohella”, valistaa Opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields. “Digitaalisten osaamismerkkien avulla voidaan tuoda esiin erilaisia ympäristöjä, joissa osaamista syntyy. Muuallakin kuin oppilaitoksissa opitaan asioita. Arkioppimisessa, vapaassa sivistystyössä ja järjestöissä karttuu monia hyödyllisiä taitoja, joista yksilö hyötyy myös työelämässä.”
“Hyötyajattelun ohella on silti muistettava että pelkkä oppimisesta ja sen tunnustamisesta saatu mielihyväkin on tärkeää. Se lisää yksilön painoarvoa omissa ja muiden silmissä. Järjestötyössä voi olla mukana esim. iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita ihmisiä, joille osaamismerkin suorittaminen on elämänlaatua ja itsetuntoa parantava asia”, Fields muistuttaa.
Jos mistä tahansa voi myöntää merkin, miten voidaan tietää mitä arvoa merkillä on?
“Mistä tahansa sellaisesta osaamisesta, josta on jollekulle hyötyä, voi antaa merkin, mutta merkki-inflaatio vältetään laatukriteerejä kehittämällä”, sanoo Fields. “USA ja Iso-Britannia ovat tässä edelläkävijämaita. Sivis on ollut mukana pohjoismaisessa merkkihankkeessa, joka järjesti aiheesta tapahtuman toukokuussa ja sai nyt jatkorahoitusta. Jatkossa keskitytään nimenomaan laatukriteeristöön. Luotettavuutta lisää, jos organisaatiot keskenään tunnustavat toistensa merkkejä ja suosittelevat niitä. Suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa yhteiskunnallinen luottamus on keskimäärin korkealla, merkkijärjestelmä sopii hyvin. Kaikkialla ei näin ole.”
Suosittelujärjestelmää ollaan kehittämässä yhteiseurooppalaisessa Open Badges Networkissa, jossa on mukana sekä yrityksiä ja järjestöjä. Yhdysvalloissa merkit ovat laajasti käytössä kouluissa ja nuorisotyössä, mallina vaikkapa Chicago City of Learning.
Partiolaiset pioneereina
“Suomessa on osaamismerkkien suhteen paljon kasvunvaraa: ne ovat toistaiseksi olleet melko pienen piirin toimintaa järjestöissä ja oppilaitoksissa. Yrityksistä esim. Kesko on hyödyntänyt merkkejä koulutuksissaan. Järjestöistä edelläkävijöitä ovat olleet muun muassa Partio, 4H-liitto ja Martat, joilla on merkkisuorituksista muutenkin pitkä historia”, kertoo Fields.
“Nuoret elävät kilpailuympäristössä ja tunnistavat tarpeen merkeille. Jotkut vapaaehtoiset saattavat vastustaa merkkejä siltä pohjalta että vapaaehtoistyössä tulisi korostaa yhteistä hyvää eikä yksityistä hyötyä, mutta monet nuoret ovat innolla mukana. Merkki sinänsä on toki vain bonusta, jonkin sellaisen tunnustamista joka jo on olemassa. Useimmille tekeminen on itseisarvo, ei merkki sinänsä.”
Merkeistä tulee myös arvostusta organisaatiolle. Merkki nostaa sekä oppimisympäristön että yksilön osaamisen arvoa: molemmat ovat tärkeitä.
“Korkeasti koulutetuilta tahoilta on joskus tullut kritiikkiä. Keskustelu välillä suututtaa: ihmisille pitää avata mahdollisuuksia, oppimiseen liittyvää elitismiä pitää purkaa”, sanoo Fields. “Osaamisen tunnustamisella ehkäistään syrjäytymistä, nuorisotyöttömyyttä ja autetaan myös kaikkein kipeimmin tukea tarvitsevia. Peruskoulu ja hyvä varhaiskasvatus ovat silti kaiken pohjana. Niiden avulla pystyy hyödyntämään mahdollisuuksia jatkossakin. Osaamismerkit eivät korvaa virallista koulutusjärjestelmää, vaan täydentävät sitä.”
Miten osaaminen oikein osoitetaan?
“Kirjoituspohjaisesta osoittamisesta pitäisi päästä pois. Kaikki eivät ole taitavia kirjoittajia ja on muitakin keinoja”, pohtii Fields. “Osoittamisen tavat riippuvat toki aina merkistä. Merkin arvoa lisää, jos osaamisen todistaminen on selkeää. Myöntävän tahon pitää myös tuntea merkin saaja: hakemuksen vastaanottajan pitää pystyä tarkistamaan että kaikki on kunnossa myöntämistä varten. Arvioijien antamat todistukset ovat tähän yksi keino.”
Onko asiantuntijalla itsellään osaamismerkkejä?
“Minulla on omassa työssäni pohjoismaisen hankkeen nimissä suoritettu Adult Educator Online -merkki, johon kuului viisi erilaista näyttöä sekä reflektio. Lisäksi minulla on joitain oman organisaationi sisäisiä merkkejä”, kertoo Fields.
Englanninopettajaksi kouluttautuneen ja järjestötoiminnassa oppimisesta väitelleen järjestöammattilaisen vapaa-aika kuluu – niin, missäpä muualla kuin vapaaehtoistyössä. “Harrastukseni ovat elokuvat ja ihmisoikeudet”, nauraa Fields. “Espoo Ciné -festivaaleilla olen ollut töissä jo pari vuosikymmentä ja Amnestyssa vielä pitempään.”
Osaamismerkit käyttöön!
Ohjeita merkkien hakemiseen sekä oman osaamismerkin kehittämiseen löytyy pohjoismaisen osaamismerkkihankkeen sivustolta englanniksi. Tekninen alusta on alun perin Mozilla Foundationin, ja eri toimijat ovat luoneet sen päälle omia järjestelmiä. “Parhaat merkkialustat ovat maksullisia, mikä voi rajoittaa pienen yhdistyksen mahdollisuuksia. Ilmaisiakin toki löytyy, jos haluaa aluksi vaikka luoda vain yksittäisen merkin. Yhdistys voi myös tehdä yhteistyötä jonkun saman alan tai alueen järjestön kanssa”, vinkkaa Fields.
“Vapaaehtoisten palkitseminen kaikin tavoin on suositeltavaa. Järjestöissä ja yhdistyksissä on päästävä pois kissa kiitoksella elää -ajattelusta. Ihmisten ajasta käydään kovaa kilpailua: mielihyvää tuottamaton toiminta jää pois. Osaamismerkit ja oppimisen ilo ovat tässä yksi kilpailukeino”, kannustaa Fields.
